Ulkomaat
2.1.2026 13:46 ・ Päivitetty: 2.1.2026 13:46
Tutkija: Iranin johto elää yhä vuodessa 1979 – ”Pappisvalta ja asevoimat tarvitsevat toisiaan”
Teokraattisesti hallittua Irania järistelee jälleen uusi protestien aalto, jossa useiden ihmisten on kerrottu kuolleen. Päiviä jatkuneet mielenosoitukset alkoivat Teheranista ja ovat levinneet myös muualle maahan. Protestien taustalla on muun muassa elinkustannusten nousu.
Iranilaisilla on paljon syitä tyytymättömyyteen, sillä maan teokraattinen shiialainen hallinto elää henkisesti edelleen vallankumouksensa vuodessa 1979, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Kynsin hampain vallastaan kiinni pitävä pappishallinto ei ole tutkijan mukaan kyennyt vastaamaan maailman muuttumiseen.
- Kansa ja erityisesti nuori väestö on kouluttautunutta ja tietää varsin hyvin, miten naapurustossa menee. Turhautumisen aste on aika korkea nuoren väestön keskuudessa, koska inflaatio laukkaa ja taloudella menee huonosti.
Ruohomäen mukaan kansaa on omiaan ärsyttämään se, että samaan aikaan kun kotona asiat ovat rempallaan, on hallinto yhä kaatanut resurssejaan ulkomaanseikkailuihin kuten Gazan Hamasin ja Jemenin huthien tukemiseen.
Samaan aikaan Iranin lähin vertaismaa, niin ikään autokraattisesti johdettu sunnimonarkia Saudi-Arabia, kukoistaa taloudellisesti ja uudistaa yhteiskuntaansa tulevaisuutta silmällä pitäen.
- Saudi-Arabiassa on ”visio 2030” kansakunnan kehittämisestä, ja siellä on tapahtunut valtava muutos yhteiskunnallisessa kudelmassa. Iranissa taas on ”visio 1979”, eli menneisyyden visio, joka liittyy iranilaisen vallankumouksen edistämiseen.
Lisää aiheesta
RUOHOMÄKI ei lähde ennustamaan sitä, miten hallinto vastaa tuoreimpaan protestiaaltoon. Sen intresseissä voi kuitenkin olla joidenkin myönnytysten tekeminen.
Eri kysymys on se, kuinka paljon Iranin päättäjät voivat käytännössä tehdä maan taloustilanteen parantamiseksi. Ulkomaisista pakotteista eroon pääsy edellyttäisi uutta liennytyksen aikaa ulkovaltojen kanssa.
Se vaatisi maan ydinohjelman uutta avaamista Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkkailijoille sekä luopumista ydinasepyrkimyksistä.
- Avain sanktioiden purkamiseen pitkällä tähtäimellä olisi tietenkin se, että Iran päästäisi IAEA:n valvomaan ydinohjelmaansa ja mahdollistaisi kansainvälisen yhteisön läsnäolon. Ne ovat ensiaskeleet, mutta pappisvalta ja regiimi tuntuvat pitävän tästä kynsin ja hampain kiinni. Kyse on identiteetistä ja lännen vastustamisesta, Ruohomäki sanoo.
Toistaiseksi Iran ei ole näyttänyt merkkejä siitä, että se haluaisi liennytystä. Maan presidentti Masoud Pezeshkian sanoi vuoden lopulla Iranin olevan täydessä sodassa Yhdysvaltojen, Israelin ja Euroopan kanssa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti perjantaina maan olevan valmis tulemaan avuksi, jos mielenosoittajia surmataan Iranissa. Ruohomäki tulkitsee tämän yleiseksi varoitukseksi siitä, ettei Yhdysvallat katso hyvällä mielenosoittajiin kohdistuvaa väkivaltaa.
- Aika vähissä ovat työkalut, joilla Trump voisi estää regiimin toimia. Tokko Trump mihinkään regiiminvaihtoon lähtee. Se olisi vastoin sitä, mitä hän on kaikki nämä vuodet puhunut siitä, ettei Yhdysvallat halua sekaantua ”ikuisuussotiin”.
IRANILLA on edessään vallan vaihtuminen siitä riippumatta, mitä hallinto päättää tehdä. Maan korkein johtaja, ajatollah Ali Khamenei on 86-vuotias ja kärsii terveysongelmista. On avoin kysymys, mitä hänen lähdöstään seuraa.
- Iäkäs hän alkaa olla, ja jossain vaiheessa vallan vaihtuminen on edessä. Mitä siitä sitten seuraa? Historiassa ne ovat usein olleet kansakunnan kehityksen taitekohtia, ja siitä voi seurata joko regiimin jatkuminen tai vallan vaihtuminen johonkin aivan uuteen.
Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Stimson Centerin sivuilla marraskuussa julkaistussa kirjoituksessaan iranilaisanalyytikko kertoo, että Iranin hallinnon päätöksentekokyky on käytännössä halvaantunut Khamenein terveysongelmien vuoksi.
- Tämä on jättänyt Iranin vaille toimivaa valtionpäämiestä ja aiheuttanut pysähdyksen tilan kaikilla sektoreilla, juuri kun Iran kohtaa ennen näkemättömiä sisäisiä ja ulkoisia haasteita, turvallisuussyistä nimettömänä esiintynyt teheranilaisanalyytikko kirjoittaa.
VUODESTA 1989 lähtien Irania johtaneelle Khameneille tehtiin vuonna 2014 eturauhassyövän leikkaus, ja mediatietojen mukaan hän on sittemmin kärsinyt pahimmillaan kooman kaltaisista jaksoista. Lisäksi hän on ollut turvallisuussyistä eristettynä, koska Israel harkitsi hänen salamurhaansa maiden välisen 12 päivän sodan aikana.
Pappisvallan näennäisen heikosta tilasta ja maan talousahdingosta huolimatta tutkija Ruohomäki ei usko siihen, että Iranin vallankumouskaarti eli maan asevoimat ryhtyisi sotilasvallankaappaukseen.
- Pappisvalta ja kaarti tarvitsevat toisiaan, ne legitimoivat toisiaan. Kaarti on uskollinen pappisvallalle, koska sieltä tulee se ideologinen pohja ja suuntaviivat -mutta pappisvaltahan ei pysy vallassa ilman kaartia, tutkija sanoo.
Teksti: STT/ Lassi Lapintie
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Ulkomaat
2.1.2026 09:03
Trump vihjaili avusta Iranin mielenosoittajille – Iran uhkasi ”vastatoimilla”
